keskiviikko 31. joulukuuta 2014

The Last Day Of The Year


Vuosi on vierähtänyt aivan kamalan nopeasti ja nyt sitä on enää tämä ilta jäljellä.  En tiedä oikein miten lähtisin purkamaan vuottani teille lukijoille. Tämä on oikeastaan ensimmäinen vuosikatselmani, sillä bloggauksenkin aloitin vasta noin puolisen vuotta sitten. Olen siis aivan pihalla miten ja mistä aloittaisin.. Pitäisikö kertoa jokaisesta kuukaudesta jotakin pientä, vai vain yksi kirjoitus koko vuodesta yleisesti ottaen.. Vai miten oikein toimisin.. Jaiks! Veikkaan että paras tapa lähteä liikkeelle on vain kertoa (mahdollisimman lyhyesti) koko vuodestani, sillä minulla ei ole ollut blogia vielä niin pitkään, jotta voisin käyttää hyväkseni vanhempia postauksiani esimerkiksi ottamalla kuvia ja katkelmia niistä..

Vuosi on ollut minulle henkilökohtaisesti todella rankka, niin henkisesti, kuin fyysisestikin.. On menty sellaista vuoristorataa.. Pitkiä, kamalan jyrkkiä ylämäkiä.. Juuri kun on ollut askeleen päässä huipulta, on tullut romahdettua takaisin alkuun, aivan pohjalle.. Ja tiputus ei aina välttämättä ollut mikään suorin ja tasaisin.. Matkalla, niin ylös kuin alaskin, on ollut paljon töyssyjä, esteitä ja tuulen puuskia, jotka ovat yrittäneet työntää minua kauemmas tavoitteistani sekä päämääristäni.. Vuosi on ollut kovaa taistelua omien tunteiden ja ajatusten kanssa. Muidenkin mielipiteillä ja tekemisillä on ollut todella valtava vaikutus kaikkeen tapahtuneeseen.. Onneksi kuitenkin kaiken rankan ja vaikean keskellä, kun on tuntunut että kaikki menee ihan päin h****ttiä eikä mikään onnistu, on aivan ihania ystäviä, poikaystävä, sisarukset jne jotka ovat muistuttaneet kaiken kääntyvän parhain päin.. Jotka ovat tukeneet, olleet turvana ja lohduttaneet syvimmän surun hetkellä! Jotka ovat antaneet uskoa tulevaan.. Sellaisia henkilöitä, jotka ovat osanneet sanoa juuri oikeat sanat, jotta saisin ajatukseni muualle, edes hetkeksi..

Vuoteeni on mahtunut myös paljon onnistumisia, onnellisia hetkiä. Olen saanut karsittua elämästäni turhia henkilöitä ja oppinut tajuamaan ketkä ovat niitä oikeita, aitoja ystäviä! Heitä tulee ja menee, mutta loppujen lopuksi nämä monet samat henkilöt ovat olleet elämässäni läpi kaiken! Olen tutustunut mahtaviin uusiin ihmisiin ja saanut elinikäisiä ystäviä. Vietimme ensimmäistä vuosipäiväämme poikaystäväni kanssa. Hänen kanssaan muutimme myös yhteiseen ensimmäiseen asuntoomme, se oli yksi onnellisimmista hetkistä! Muutin Lahdesta Jyväskylään, sain töitä ja ihania uusia työkavereita, jotka ovat auttaneet minua sopeutumaan uuteen paikkakuntaan ja työhön!

Näin vuoden viimeisenä päivänä huomaa, miten aika oikeasti kuluu todella nopeasti.. Alkutalvi, aurinkoiset kesäpäivät, syksyn ruska ja ihanat värit, ensilumi.. Kaikki ovat jo takana päin.. Niin paljon kaikkea on tapahtunut.. Silti tuntuu, että niin monta asiaa on jäänyt myös tekemättä vuoden aikana.. Ne vain ovat unohtuneet, aikaa "ei ole ollut" (joko laisinkaan tai ei vain riittävästi).. Tekosyitä löytyy, mutta tosiasiassa kaikki on vain ollut itsestä kiinni. Ensi vuoteen on siis jotain parannettavaa. Virheistään oppineena on hyvä lähteä aloittamaan uutta vuotta ihan vähän viisaampana! Näin ainakin toivon. Uuden vuoden lupaukseni on olla parempi ihminen, parempi ystävä, parempi tyttöystävä. Täytyy myöntää, että liian usein on tullut luvattua liikoja ja loppujen lopuksi on siitä tullut vain mielipahaa, niin itselle kuin toiselle osapuolellekin, kun on joutunut perumaan. Näin en anna jatkossa tapahtua.. Mitä uuden vuoden lupauksia Sinä olet tehnyt? Aiotko onnistua niissä vai tiedätkö jo luovuttavasi heti ensimmäisen viikon jälkeen?

Nyt lähden hetkeksi rauhoittumaan ja aloittamaan valmisteluita illan juhlia varten rakkaiden ystävieni kanssa! Koko päivän olemme kierreleet alennusmyynneissä ja ruokaostoksilla. Joten nyt. Nyt haluan vain hetkeksi istahtaa, ottaa lasillisen punaviiniä ja vain olla! Ihanaa uutta vuotta kaikille! Nauttikaa vuoden viimeisestä illasta ja aloitetaan uusi vuosi kunnialla. Muistakaa tehdä uudelle vuodelle realistisia lupauksia, ja kaikista tärkeimpänä, pitäkää niistä myös kiinni! <3 xxx



Jacket 2ndhand, Scarf Vero Moda, T-Shirt Bershka, Shirt Gina Tricot, Jeans Levis, Shoes Nike, Gloves H&M

Jacket H&M , Scarf Cubus, Bag Louis Vuitton, Top Vero Moda, Cardigan Gina Tricot, Pants Freddy



lauantai 27. joulukuuta 2014

Joulupyhät


Joulu. Vuoden parasta aikaa. Sitä olikin odotettu innolla! Aattona kävimme poikaystävän isoisän haudalla. Sieltä suuntasimme hänen mummolle ja vaarilleen, jossa aatto tulikin vietettyä. Syötiin joulupuuroa ja vietettiin aikaa yhdessä. Saunottiin ja odoteltiin joulupöytään pääsemistä. Jouluruoka on niin hyvää! Rakastan sitä, kinkkua itse tehdyn sinapin kanssa, laatikoita, rosollia ja niin edelleen. Ja varsinkin kun niitä tulee syötyä vain kerran vuodessa, maistuvat ne joka kerta niin älyttömän hyvältä.. Ruoan jälkeen vähän sulalteltiin kinkkua, saatiin lahjat ihan Joulupukin jakamana. Sen jälkeen vielä jälkiruokaa ja juustoja rypäleiden ja suolaisten keksien kera. Jouluaattona tuli kyllä syötyä jo liiankin paljon.. Niin paljon, että oikein tunsi kuinka vatsalaukku venyi ja paukkui.. Tuli ihan paha olo. Toisaalta hyvä, että joulu on vain kerran vuodessa, hah! Sain aivan täydellisiä lahjoja enkä voisi olla onnellisempi, hieman erilaisesta joulusta kuin yleensä. Hashtag kiitollinensiunattuonnellinen!


Joulupäivänä mentiin sitten poikaystäväni toiselle mummolle syömään ja taas tuli syötyä niin ähkyksi olo.. Jouluruokaa, jälkkäriä ja taas juustojen maistelua. Olin jo aivan täynnä ruoasta, mutta kun juustot ovat vain NIIN superhyviä, että niitäkin oli vain pakko maistella. Huhhuh. Ei tarvitsekaan seuraavaan viikkoon syödä muuta kuin salaattia. Naurua. 
Illaksi menin ystäväni läksiäis/jouluetko-bileisiin. Ja taas erilaisia juustoja, pipareita ja muita herkkuja! No olihan sitä maistettava kaikkea, kun Krista oli kaikkea ihanaa meille tehnyt! Oli ihana nähdä kaikkia tyttöjä pitkästä aikaa, nauttia herkuista boolin kera ja jakaa kuulumisia! Myöhemmin siirryimme Lahden Seurahuoneelle virallisille Jouluetkoille! Oli älyttömän hauska ilta! Kiitos kaikille illassa mukana olleille! Ootte huippuja <3


Tapaninpäivä meni väsyneissä merkeissä; ensin elokuvan katselua ihan kotisohvalla ja illalla mentiin käyttämään lahjaksi saadut leffaliput. Hobbitti elokuvan viimeinen osa valittiin ja täytyy sanoa, että oli kyllä hyvä! Suosittelen lämpimästi! Vielä huominen päivä "joululomaa" jäljellä ja sitten täytyy palata pariksi päiväksi takaisin töihin Jyväskylään.. Sitten suuntana onkin Helsinki ja uudenvuoden vietto! CAN'T WAIT


Miten teidän joulupyhät sujuivat? Saitteko mieluisia lahjoja? Oliko maukkaita jouluruokia? Kertokaa ihmeessä kommenttiboxiin! 

Ihanaa viikonloppua kaikille XX


maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulupuuhastelua Part 2


Unohdin totaalisesti ottaa kuvat itse tehdyistä joulukorteista, jotka jo tietysti oli lähetettävä ajat sitten, en nyt muista tarkalleen mikä päivä se oli.. No jokatapauksessa se oli jo.. Päätin siis vielä skräpätä muutamat kortit lisää lahjojen yhteyteen (ja ehkä muutamalle työkaverillekin) Ja ihan vain siksi, että saisin tänne muutamia kuvia näistä todella upeista luomuksista, hah. Ei tarvita muuta kuin pitsinauhaa, ruskeaa paperia, korttipohjia, liimaa, sakset sekä esimerkiksi kultainen tai hopea kimallekynä ( mulla ei ollut kuin hopea joten siihen oli tyydyttävä). Jos siis vielä aiot tehdä lahjojen yhteyteen kortteja, tai esimerkiksi käydä pudottamassa sen rakkaan naapurisi postilaatikkon yhden, niin tässä vielä viime hetken inspiraatiota korttejen tuunailuun.

Leikkasin ruskeasta paperista ohuita soiroja jotka liimasin eri tavoilla korttipohjiin. Sen jälkeen liimasin pätkän pitsinauhaa osittain ruskean paperin päälle. Sitten vain mielikuvitus lentämään ja piirtämään erilaisia jouluisia kuvioita korttiin! Päätin pitää kortit mahdollisimman simppeleinä, eli vain jotain lumihiutaleen kuvia ja palluroita, sekä suoria viivoja! Mitä pidätte lopputuloksista? Millaisia joulukortteja itse teitte? Vielä saa jakaa pikaisia vinkkejä minullekin, sillä onhan jouluaattoon vielä KAKSI lyhyttä päivää!!! Kuuletteko mun riemun kiljahtelut, tuuletukset ja onnen naurahdukset? Naapurit varmasti kuulevat. Ja mun joululaulujen popittaminen kuuluu varmaan koko naapurustoon.. Minkäs teet kun rakastaa Joulua näin paljon..



Tässä myös muutamia paketointivinkkejä, jos ne viime hetken lahjat on vielä paketoimatta! Käytin vaaleaa ja ruskeaa lahjapaperia, punaista kiiltävää lahjanauhaa, pitsinauhaa ja valmiita lahjapusseja.. Eilen ystäväni Roosa löysi paketoimis ideoita netistä ja kokeilinkin tehdä itse paperista kukkakoristeen pakettiin! Tosi hauska idea, tehdä kaikki itse, eikä ostaa valmiina kaupasta.. Lahjan saajakin varmasti huomaa, että paketti on tehty täysin omin kätösin.. Se tekee jokaisesta paketista uniikin..


torstai 18. joulukuuta 2014

Pinaatti-Feta-Lasagne

Oon innostunut kokeilemaan paljon erilaisia uusia reseptejä ja terveellisiä ruokia. Niin paljon, että voisin melkein jo perustaa oman ruokablogin kaikille ohjeille.. Tällä kertaa testauksessa olivat pinaattilasagnelevyt. Ne kuullostivat kivoilta, joten miksi en lähtisi kokeilemaan millaista lasagnea niillä saisi aikaan!

Feta-Pinaatti-Lasagne

Kastike:

1 kesäkurpitsa
1 punainen paprika (halutessasi voit myös käyttää muun värisiä)
pari kourallista kirsikkatomaatteja
1 rs pinaattia (n.70-100g)
1 punasipuli
valkosipulia oman maun mukaan
1 prk tomaattimurskaa
chiliä
ruususuolaa
pippuria
noin 150g fetajuustoa, tai oman maun mukaan

Juustokastike:

50 g voita
3/4 dl vehnäjauhoja (itse käytin gluteenittomia maissijauhoja)
8 dl maitoa ( käytin sen sijaan makeuttamatonta Alpron mantelijuomaa)
suolaa
pippuria
2 dl juustoraastetta

Hienonna punasipuli ja valkosipuli. Raasta kesäkurpitsa, pilko paprika pienehköiksi paloiksi, puolita kirsikkatomaatit.. Kuullota ensin sipuleita pannulla tilkassa öljyä.. Kun ne ovat kullanruskeita lisää joukkoon kesäkurpitsa, paprikat ja tomaatit. Kääntele hetken aikaa pannulla. Lisää tomaattimurska. Anna kiehahtaa hetken aikaa ja lisää mausteet sekaan ( tässä kannattaa kuunnella omia makuhermoja ja lisätä niitä sen verran kuin haluaa, itse pidän melko mausteisesta ruuasta, joten laitoin chiliä reilummin.) Lisää viimeisenä joukkoon pinaatti ja sekoita hyvin!

Valmista juustokastike sulattamalla voi kattilassa ja sekoita joukkoon jauhot. Maito kannattaa lisätä joukkoon pienissä erissä, samalla hyvin sekoittaen. Mausta ja lisää viimeisenä joukkoon juustoraaste.

Voitele uunivuoka ja kasaa lasagne. Kaada pohjalle kastiketta ja murustele päälle fetajuustoa. Asettele päälle lasagnelevyjä ja kaada taas kastiketta niiden päälle sekä fetamurskaa. Tämän jälkeen kaada kerros juustokastiketta, jonka päälle lasagnelevyjä. Toista sama seuraavillekin kerroksille. Viimeiseen kerrokseen tulee ainoastaan juustokastiketta sekä juustoraastetta, jos sitä itse siihen haluaa (mulla kävi kuitenkin niin, että viimeiseen kerrokseen jäi kesäkurpitsa-kastiketta, joten käytettiin se vielä siihen.) Paista 200-asteisessa uunissa reilu puolisen tuntia. Ja eikun herkuttelemaan! 

Mun makuun tuli lasagnesta todella hyvää! Makuahan saa muutettua mausteilla, käyttämällä keltaista paprikaa punaisen sijaan, miniluumutomaatteja/tomaatteja kirsikkatomaattien sijaan ja niin edelleen. Kannattaa aina käyttää itselle mieluisia raaka-aineita ja tehdä ruoasta juuri sellainen, mistä oma maha tykkää! :) Ja uusia makukokemuksiakin on ihana saada, menemällä hieman mukavuusalueiden ulkopuolelle ;)

Ihanaa loppuviikkoa kaikille xx


keskiviikko 17. joulukuuta 2014

HOMEWORKOUT


Päätin tänään. Päätin, että lähden lenkille. Katselin Netflixistä pari jaksoa The Vampire Diaries -sarjaa töistä kotiin saavuttuani. Oli niin ihanaa vain köllötellä pitkän työpäivän jälkeen pehmeällä sohvalla ( jos istahtaisitte sohvallemme tietäisitte, että sen uumeniin uppoaa kuin juoksuhiekkaan). Olin aivan loppu. Töissä viimeiset tunnit menivät hieman säheltämällä, kun alkoi olla voimat täysin loppu, ja ehkä vähän liikaa kahviakin tullut nautittua tänään.. Kahvi saa mut aivan liian energiseksi (no _vasta_ toisen kupillisen jälkeen..) Tuntuu että kädet alkavat täristä, ja on vain todella paljon energiaa, jota ei saa kulutettua.. Sitten rupeaa tekemään töitä pikakelauksella ja siitä ei seuraa kuin tavaroiden tiputtelua ja itsensä kolhimista.. Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia? Että kahvia ei pysty juomaan kuin sen yhden kupillisen päivässä? Toisaalta hyvähän se on, ei se kahvi ole mitään terveellistä litra tolkulla litkittynä.. Suomalaiset.. Meillä on kyllä ihmeellisiä tottumuksia täällä Suomessa..

Ja jos nyt tosiaan palattaisiin alkuun, siihen lenkille lähtöön.. No puin lenkkivaatteet päälle; lämpökerraston, toiset housut, takin, pipon ja hanskat.. Sitten jotain tapahtui.. Tuli hiki, alkoi ahdistaa ja tajusin kellon olevan jo niin paljon, että en ehtisi juosta kovinkaan paljoa (toisin sanoen motivaatio oli pahasti hukassa).. Päivän rutiineihin kuuluu mennä jo kahdeksalta tai viimeistään yhdeksältä nukkumaan, jotta jaksan nousta aamulla töihin.. Tästä johtuen en lähtenyt lenkille.. MUTTA tein treenin kotona.. Musta on jotenkin niin ihanan helppoa tehdä joku treeni ihan vain omassa olohuoneessa.. Ja kotona voi saada todella tehokkaitakin treenejä aikaiseksi! Ihan perus lihaskuntoliikkeitä on helppo tehdä matolla ja hieman soveltaa niitä, ettei tule aina tehtyä samaa tylsää istumaannousuliikettä..

Se on helppoa, laittaa vain omat suosikkivoimabiisit soimaan kaiuttimista ja alkaa tekemään musiikin tahdissa sitä liikettä, mikä mieleen tulee ensimmäisenä! Sitten vain tekee joko esimerkiksi samaa liikettä, hieman eri tavoin, koko biisin ajan.. Tai sitten tekee yhtä liikettä alkusäkeistön ajan ja kun kertosäe alkaa, tehdään eri liikettä!! Vain mielikuvitus on rajana! Dippi on helppo tehdä penkin tai esimerkiksi matalan pöydän reunalla käsiä pitäen.. Perus kyykkyä voi soveltaa vaihtamalla jalkojen etäisyyttä toisistaan ja tekemällä esimerkiksi joustoja musiikin tahdissa! Sama punnerruksissa.. Kyllä melkein jo tunsi kuinka rasva alkoi palamaan, sieltä missä sitä ei haluaisi olevan!

Tässä mun tän päiväisen treenin voimabiisit, jotka löytyivät Spotifyssä valmiina olevalta Pump up songs- soittolistalta! Jo ihan muutamien biisien ajan tehokkaasti liikkeitä kokoajan tehden saa erinomaisen treenin aikaiseksi, ihan vain siellä kotona!

1.  The Chemical Brothers - Galvanize

2. Wiz Khalifa - Ass Drop ( ihan paras kyykkäämiseen!!! )

3. P!nk - So what

4. Kanye West - POWER

5. Pvris - Ghosts


keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Do Something Good Everyday


Aloitin Hyvä teko päivässä- tavoitteen jo jokunen aika sitten. Elikkä päivän aikana tavoitteenani on tehdä yksi hyvä teko jollekin henkilölle tai yleisesti ottaen kaikille. Se tuo niin hyvän olon itselle, sekä aivan varmasti sille toisellekin osapuolelle, jonka kohdalle hyvä teko osuu. Suosittelen jokaista kokeilemaan, miltä tällainen tavoite tuntuu! Se ei vaadi paljoa Sinulta, eikä se myöskään vie aikaasi, ainakaan niin paljoa, että menettäisit jotakin päivästäsi.

Hyvä teko voi olla mitä tahansa. Se voi olla oven avaus vanhalle, heikolle ihmiselle, joka selkeästi tarvitsee apuasi. Se voi olla pelkkä hymy, jonka annat jollekulle. Miten usein työssäni huomaankaan hymyillessäni asiakkaalle, he hymyilevät takaisin. Aivan ihana tunne! Olet antanut iloa jollekin, ja vastalahjaksi saat sitä myös takaisin! Hyvä teko voi olla maassa huomaamasi roskan nostaminen ja roskakoriin laittaminen (poikaystäväni sanoin yritän olla maailmanparantaja). Esimerkkinä: kesällä olimme ystävieni kanssa yleisellä uimarannalla, jo jotkut hölmöläiset olivat jättäneet piknikeväistänsä jääneet roskat rannalle.. Ympärille alkoi kerääntyä suuri määrä lokkeja, jotka taas häiritsivät muita rannalla olijoita.. Kukaan ei näyttänyt tekevän asialle mitään, vaikka se selkeästi häiritsi heitä. Niinpä sitten ajattelin, että tässä tulee päivän hyvä tekoni, ja vein roskat pois rannalta! Se vei minulta noin minuutin ajan, ei yhtään enemäpää.
Hyvinä tekoina olen myös lahjoittanut esimerkiksi joistakin vaatekaupoista tuotteita ostaessani oston yhteydessä euron tai kaksi kehitysmaiden lapsille, jolla he ovat saaneet puhdasta juomavettä ja niin edelleen. Voit antaa istumapaikkasi esimerkiksi bussissa vanhemmalle henkilölle! Vetreinä nuorina jaksamme varmasti paremmin seisoa, kuin montakymmentä vuotta vanhemmat ihmiset.. 

Olin tuossa pari päivää sitten postissa, jossa oli valehtelematta varmaan 30 henkilöä minun lisäkseni jonottamassa.. Istahdin ihan vain hetkeksi, mutta nousin kun tajusin paikalla olevan vanhempiakin henkilöitä, jotka saattavat tarvita istumapaikkaa enemmän kuin minä. Vanha rouva istuutui siihen ja alkoi kovasti juttelemaan minulle.. Hän pudotti noustessaan vuoronumeronsa lattialle ja kävin viemässä sen hänelle..Kiitteli minua kovasti. Jo kaksi hyvää tekoa samassa paikassa.. Tai oikeastaan kolme, sillä mielestäni hyvä teko oli myös kuunnella rouvaa.. Välillä on hyvä kuunnella ja antaa aikaansa jollekulle, ihan vaikka tuntemattomalle, jos ei ole kiire minnekään. Jokatapauksessa jouduin jonottamaan sen tunnin siellä postissa. Rouva oli niin iloinen ja kertoi melkein koko elämänkertansa minulle. Ei minua oikeastaan niin paljoa kiinnostanut kuunnella mitä kirjoja hän oli lukenut ja miten monesti hän oli ollut naimisissa, saatikka missä hän asuu. Kuuntelin, koska hänellä ei varmasti ole paljoa muitakaan juttukavereita(hänen kertomiensa mukaan, kun suurin osa ystävistä makaa dementia-osastolla sairaalassa), eikä se ollut pois minun ajastani millään tavalla! Rupesin myös ajattelemaan tulevaisuutta. Halusin kohdella rouvaa, niinkuin toivon minua kohdeltavan, kun joskus vuosien päästä saavun samaan 80-vuoden ikään. Toivon, että silloin joku nuori kuuntelee minua, ihan vain sen pienen hetken. Tulin itsekin kovin onnelliseksi, sillä hän antoi minulle hyviä elämänohjeita tulevaisuuttani ajatellen!! Vanhoja ihmisiä on kunnioitettava ja kyllä on hienoa miten paljon elämänkokemusta ja viisauksia heillä on jakaa muille! 

Onko siis tällainen aika käytettynä muiden hyväksi liikaa pois omasta elämästäsi? Ei mielestäni ole. Ei ainakaan pitäisi olla. Onko niin kovin kamalaa yrittää näinkin pienillä teoilla tehdä maailmastamme hieman parempi paikka tai piristää jonkun toisen päivää? 

Tottakai ihmiset ovat erilaisia, eivätkä kaikki koe tällaisten asioiden kuuluvan heille tai olevan tärkeitä. Jos joku muu on heittänyt roskan maahan, miksi minun pitäisi sitten laittaa se roskiin? Miksi minun pitäisi avata ovi toiselle, ei ne minullekaan auo niitä? No kukaan ei tosiaan käske sinua. On jokaisen oma asia miten elämässään toimii ja miten aikansa käyttää. Itse koen kuitenkin pienten hyvien tekojen tuoneen minulle paljonkin onnea. Kerran hymyillessäni vanhukselle töissä, tuli hän hetken päästä luokseni ja sanoi "Kiitos. Kiitos hymystäsi." Hän kierteli osastolla ja tuli vielä hetken päästä uudelleen luokseni. Hän kertoi olevansa runojen lausuja, kysyen saisiko lausua minulle yhden runoistaan. Hyvä etten alkanut itkeä vollottamaan juuri siinä hetkessä. Se oli niin kaunis runo, ja jotenkin tuntui kuin se olisi jollain tapaa kirjoitettu juuri minulle, juuri minusta.. Runon lausuttuaan hän tokaisi: Jos osaat tämän runon tulkita, tulet selviämään mistä tahansa elämässäsi. Olisin kovasti halunnut kirjoittaa runon muistiin tai saada edes sen nimen ylös, mutta mies katosi ja runosta jäi vain pieni, haalea muistikuva mieleeni.. Tärkeintä kuitenkin on se, että muistan sen hetken, sen hymyn joka miehen huulilla oli hänen onnellisena kävellessään pois. Ja sen hymyn joka minulle jäi.. Se oli onnellinen hetki. 

Suosittelen vaikka muutaman päivän ajan kokeilemaan samaa tavoitetta. Kokeilkaa, antakaa hymy, nostakaa se karkkipaperi, jonka näette aivan roskiksen vieressä maassa tai avatkaa ovi vanhukselle, joka ei meinaa päästä ovesta sisään. Ottakaa vaikka aikaa, kauan näissä pienissä hyvissä teoissa kestää. Näin näette, että niihin kuluva aika on mitättömän pieni päivässä/viikossa. Ja näin voitte omakohtaisesti kokea, tuoko se teille yhtään parempaa oloa.. Ei sitä tiedä ennen kuin kokeilee, ja itse olen huomannut sen kohentavan oloani juuri sen verran, että voin jatkossakin pyrkiä tekemään vähintään yhden hyvän teon päivässä!!

Mitä mieltä te olette asiasta? Olisiko hyvä tehdä hieman enemmän tällaisia pieniä hyviä tekoja päivässä? Antaa se hymy jollekulle ja ehkä saada hymy takaisin? Vai onko se täysin turhaa ajanhaaskausta? Kertokaa ihmeessä mielipiteitä! 



maanantai 8. joulukuuta 2014

Tomaatti-Pinaatti-Halloumjuusto-Pasta


Rakas ystäväni Roosa tekee aina ihania terveellisiä ruokia, ja bongasinkin hänen lisäämänsä annoksen Instagramista.. Inspiroidun herkulliselta kuullostavasta & näyttävästä annoksesta niin paljon, että oli pakko lähteä kokeilemaan sitä itsekin! Ystäväni oli käyttänyt lisukkeena vuohenjuustoa, mutta itse päätin sen sijaan laittaa tilalle halloumjuustoa! Ja täytyy sanoa, että ruoasta tuli erittäin hyvää! Terveellistä, mutta silti todella maukasta, namsss. Ei voi kuin olla onnellinen, että ystävät inspiroivat kokeilemaan erilaisia reseptjä ja raaka-aineita keittiössä! Kiitokset vielä Roosalle reseptistä!

Tomaatti-Pinaatti-Halloumjuusto-Pastan Ohje

(2-4 hlölle riippuen syöjien nälkätilanteesta)

1 pkt (80-100g) pinaattia
1 rs kirsikkatomaatteja
1 pkt halloumjuustoa
pieni punasipuli
ruususuolaa 
pippuria

spelttispaghettia tai
täysjyväspaghettia

Paista pannulla pienehköiksi paloiksi pilkottu halloumjuusto, kunnes se on sopivan kuultunut pinnalta( Itse pidän siitä mahdollisimman rapeana ja hyvin paistettuna!) Pilko punasipuli pieniksi kuutioiksi sekä kirsikkatomaatit kahtia. Huuhtele pinaatti. 
Lisää punasipuli, pilkotut kirsikkatomaatit ja pinaatti pannulle, halloumjuuston joukkoon. Lisää loraus oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria oman maun mukaan.

Keitä sopiva määrä spaghettia. Lisää keitinveteen karkeaa ruususuolaa. Kun spaghetti on valmista, lisää kattilaan hieman oliiviöljyä, jotta spaghetit eivät takerru kiinni toisiinsa. Ylijäämät on kiva syödä seuraavana päivänä, kun spaghetit eivät ole kattilan pohjalla yhtenä isona möykkynä :)

Nauti!




sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulupuuhastelua Part 1.


Viikonloppu meni todella hitaasti. Tuntui ettei aika liiku eteenpäin ollenkaan.. Lauantai meni tosiaan pyykkiä pestessä ja linnanjuhlia katsoessa.. Ja tietysti nettikauppoja pläräillen, jos vaikka olisi sattunut jotain kivoja joululahjaideoita tulemaan vastaan.. Heräsin tänäänkin todella aikaisin aamulla, vaikka olisin voinut nukkua niin pitkään kuin huvittaa.. Jotenkin mulle on syntynyt sisäinen kello, kun viikolla herää aina 4.30 töihin. Ei pääse viikonloppuisinkaan nukkumaan liian montaa tuntia, kun siinä kahdeksan-yhdeksän maissa on pirteä kuin peipponen. Päivän tavoitteenani oli pestä vielä vähän lisää pyykkiä, imuroida ja siivoilla paikkoja kotona sekä mennä etsimään joululahjoja ja tehdä piparkakkutalo.. No kaikki muu onnistui paitsi (tietysti) imurointi ja muutenkin siivoaminen kotona, heh.. Meni päivä kaupoilla kierrellessä, ja matkalla törmäsin vielä ystävääni Veeraan, jonka kanssa mentiin kahville Coffariin.. Oli kyllä niin kiva pikku yllätys päivään, kun törmäsin häneen ja päästiin pitkästä aikaa juttelemaan kuulumisia! Siitä sitten jatkoimme yhdessä shoppailua! Parit joululahjatkin tarttui matkaan, joten niitäkin on nyt vähemmän hoidettavana, HUH!


Piparkakkutalon tekemisestä ei meinannut tulla yhtikäs mitään.. Aloin kokoamaan taloa ja heti alkuun sain yhden seinistä kahtia.. No korjasin se sokerisulalla, ja kun olin saanut melkein koko talon jo kasaan, aloin selittämään Ollille jotain juttua ja huitaisin tietysti taloa.. Siinä sitten hajosi toinenkin seinä.. Meinasi hermot palaa, Olli yritti auttaa ja sanoin että hoidan sen itse, Olli heitti rikki menneen palan pöydälle ja se putosi lattialle.. Hajoten tietysti miljoonaan osaan.. Aaargh.. Loppujen lopuksi sain kuin sainkin koko talon kasattua ja koristeet kiinni.. Lopputuloksesta ei tullut ihan se mitä hain, ainakin pinkki ja tyttömäinen se on.. Mitä pidätte talosta (rikkinäisiä seiniä lukuunottamatta :D )? Yritin tehdä sokerista lumihiutaleita, joita ripottelin katolle ja lautaselle talon ympärille.. Kai se ihan lumelta näyttää, tomusokeria kun ei kaapista löytynyt.. Aluksi mietin tekisinkö jonkinlaisen terveellisen version talosta, mutta päätin, että näin joulun alla ei säästellä kaloreissa, varsinkaan piparkakkutalossa! Pienestä pitäen se on ollut joulun ajan lempipuuhastelua; kun saa laittaa talon niin täyteen karkkeja kuin haluaa, sokerikuorrutetta mainitsematta!! Tämä on siis sellainen herkku, josta tehdään niin sokeripitoinen kuin vain mahdollista.







torstai 4. joulukuuta 2014

Oh Sun I've Missed Ya!


Vihdoin ollaan parin päivän ajan saatu nauttia niin ihanasta auringon valosta!! Melkein meinasi jo unohtua miltä se pilvetön ihana taivas näyttääkään. Itseltä toki valoisuuden ja auringon näkeminen on jäänyt kovin vähäiseksi, kun tulee töissä oltua arkipäivisin klo 6-14.00, ja auringon laskiessa jo niin kamalan aikaisin. Neljän jälkeen päivällä on jo pilkkopimeää... No siksi olenkin nauttinut näistä auringonsäteistä viimeiseen rippeeseen asti. Ihan hetki sitten oli vielä pakko mennä parvekkeelle kuvailemaan auringonlaskua ja vilkasta liikennettä. Olihan nämä hetket ikuistettava! Tuli ihan hauskoja kuvia!! Niitä tuossa alla..

Auringon valolla on jokin maaginen voima, joka saa piristettyä ja tehtyä musta niin onnellisen! Se jollain tapaa lataa mun patterit ja antaa ylimääräistä energiaa! Sen tuntee koko keho ja mieli. Ei tuntunut päivä yhtään niin pahalta, kun töistä päästyä astui ulos pilvettömän ja kirkkaan taivaan alle. Saisi jo tulla kunnon talvi, lunta joka paikkaan valaisemaan näitä kovin synkkiä iltoja niin olisi muulloinkin valoisaa! Joulu ja talvi-ihmisenä kaipaa juuri niitä ihania kinoksia, jotka peittävät koko maan verhoonsa! Oletteko te talvi vai kesä-ihmisiä? Vai pidättekö molemmista? Itse rakastan molempia; kesällä on niin ihanaa, kun ei tarvitse miettiä mitä pukee! On lämmintä, aurinkoista, värikästä.. Linnut visertävät aamulla anivarhain, lehdet kahisevat tuulen mukana puissa.. Perhoset lentelevät ympäriinsä, niityt tulvivat kauniista kukista.. Pääsee pyöräilemään, uimaan, piknikille ja vaikka minne!! Voi olla ulkoilmassa vaikka koko päivän ja yön<3 Talvella taas parasta on askelten narskuminen lumisella tiellä, kirpsakka pakkanen, joka saa nenän pään hieman punoittamaan. Puuterilumi, joka ilmaan heitettäessä leijailee hitaasti maahan. Lumiukot, lumienkelit, pulkkamäki, luistelu, lumilautailu, hiihtäminen, kota ja nuotio.. Niin paljon kaikkea ihanaa!

 Nyt kuulisin mielelläni teidän mielipiteitänne! Kertokaa, oletteko talvi- vai kesä-ihmisiä? Ja mikä mielestänne on parasta juuri teidän lempparivuodenajassa! :) Ihanaa tulevaa viikonloppua kaikille xx

Vielä loppuun omat TOP 5 biisit auringonlaskuun Songs For Sunsets- soittolistalta Spotifystä:

1. Handsome Ghost - Blood Stutter
2. The xx - Sunset
3. Bear's Den - Isaac
4. Birdy - People Help The People
5. Of Monsters And Men - Yellow Light



keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Christmas, Best Time Of The Year


Oi joulu. Vuoden paras aika! Kaupungit täyttyvät jouluisista valoista ja koristeista. Joululaulut soivat kaupoissa ja kauppakeskuksissa. Joka puolella mainostetaan joululahjaideoita; perus aamutakkeja, yöasuja, pörröisiä tossuja, velourasuja, alusvaatesettejä, hajuvesi&vartalovoide-paketteja ja niin edelleen.. Voi tuntea joulun ja lahjojen keksimisen/ostamisen tuoman kiireen ihmisissä. Kaupat tulvivat asiakkaita, jotka kantavat kasapäin tavaraa miettien ottaisiko punaiset vai valkoiset pörröhousut tyttärelleen? Vaiko sittenkin sen hiustenhoitosetin, jollaista hän saattaisi tarvita ja mikä oli vielä kaiken lisäksi hyvällä settihinnalla edullisempi kuin erikseen ostettaessa?
Lapset hihkuvat onnesta nähdessään joulukoristeita, joissa esiintyvät itse Joulupukki tonttuineen. Petteri Punakuono ja muita jouluisia hahmoja. Huudahdellaan kun nähdään joku postissa tulleesta lelukuvastosta löytynyt tuote, jonka niin kovasti toivoisi saavansa jouluaattona paketissa Korvatunturilta. On ihanaa nähdä miten joulu tuo onnea ja iloa ihmisiin. Toisaalta osa ihmisistä näyttää entistä kärttyisimmiltä ja tympiintyneemmiltä.. No eihän joulu ole kaikkia varten..

Itse rakastan joulua! Rakastan niitä jokaikistä 24 aamua ennen aattoa.. Kun jännityksellä avataan joulukalenterin luukku, yksi kerrallaan, 24. päivään saakka. Ja sitten se pitkä odotus on ohi. Mutta jouluhan jatkuu vielä pari päivää aaton jälkeenkin. Rakastan niitä hetkiä, jotka olen jouluisin viettänyt perheeni kanssa. Koko perhe sohvalla olohuoneessa, takkatulen ääressä istuskellen.. Rauhallista musiikkia kuunnellen.. Joulukoristeiden esiin kaivamista varastosta ja koko kodin niillä koristelemista.. Joulukuusen koristelua, ja sen jälkeen mahtavan kuusen ihailua! Kuusen alle ilmestyvien lahjojen tutkiskelua ja etsimistä, josko siellä olisi itselle tullut paketti.  Jouluruokien yhdessä kokkaaminen.. Joulupuuron, pipareiden, torttujen, kinkun ja laatikoiden sekainen tuoksu.. Ahh! Kyllä joulu on vain niin ihanaa aikaa, joka tulisi viettää perheen kanssa kotona!

Joulu on itselle ainakin muodostunut perheen keskeiseksi juhlaksi. Jolloin vietetään laatuaikaa rakkaimpiensa kanssa. Annetaan lahjoja, jotka kertovat heille kuinka tärkeitä he ovat minulle. Ja vain ollaan. Ei ole kiire minnekään. Saa rauhassa nauttia, ottaa rennosti! Ainoa aika vuodesta jonka voi pyhittää vain ja ainoastaan perheelle ja itselleen. Ei tarvitse stressata huomisesta, sillä sieltä se tulee niinkuin jokaikinen päivä.. Jouluna sen vain antaa odotella siellä jossain!

Vielä olisi pari asiaa itselläkin hoidettavana ennen aattoa! Muutamia (erittäin monia) lahjoja vielä ostamatta. Oikeastaan suurin kiire tulee niiden toimittamisen kanssa, sillä haluaisin toimittaa jokaisen henkilökohtaisesti kyseisille henkilöille.. No eiköhän kaikki selviä sitten juuri ajallaan. Joulukortteja haluaisin myös lähettää muutamille läheisimmille sukulaisille! Jotenkin perheemme aina myöhästyy korttien oston ja lähettämisen kanssa, nyt kun asun omillani ajattelin kerrankin olla sen asian suhteen ajoissa! :) On mukavaa yllättää sukulaisia ja ystäviä kortilla tai pienellä kirjekuoreen mahtuvalla lahjalla juuri jouluksi! Osoittaa heille, että ovat mielessäsi ja vielä muistat heidän olemassa olonsa!

Mikä on teidän mielestänne parasta joulussa? Miten te koette joulun ajan olevan paras viettää? Kertokaa ihmeessä mielipiteitänne, kuulisin niitä mielelläni! :)

Ihanaa joulun odotusta kaikille! Nauttikaa täysin sydämin, sillä onhan joulu vain kerran vuodessa!! Pidetään kaikki peukkuja yhdessä, että tänä vuonna saataisiin ihana valkea joulu!! Nyt aion heittäytyä sohvalle mukavaan asentoon, laittaa tusinan kynttilöitä palamaan ja jouluballadit taustalle soimaan! Vielä yksi asia! Muistakaa olla kilttejä nämä 21. päivää aattoon asti, sillä Joulupukin salaiset agentit, tontut ovat valppaina! Emmehän halua joutua tuhmien listalle ;)










lauantai 29. marraskuuta 2014

Proteiinipannarit & Porkkana Raakakakku


Täytyy sanoa, että en millään jaksanut enää alkaa kirjoittamaan proteiinipannukakkujen ohjetta, niinkuin toissapäivänä lupasin. Joten nyt vasta saan sen tänne blogiin. 

Olen tehnyt monenlaisia erilaisia proteiinipannareita ja niistä tämä resepti on ollut parhain omasta mielestäni. Normaaliin yhdestä banaanista ja kolmesta kananmunasta tehtyyn "taikinaan", sekoitin lisäksi kookoshiutaleita sekaan. Namskis! Elikkä ohje on niin helppo, muussaa yhden ison banaanin, sekoittaa joukkoon kolme kananmunaa (itse laitoin kaksi kokonaista ja yhdestä vain valkuaisen) ja sekaan kourallinen kookoshiutaleita. Sekoittaa tasaiseksi seokseksi ja sitten vaan paistaa kookosöljyssä pannulla! 

Söin pannarit kiivin, mansikoiden ja hunajan kera. Tuli todella hyvää :P



Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä raakakakkua porkkanasta. Tein kakun heti aamusta, sillä poikaystävän perhe tuli myöhäisille tuparikakkukahveille! Jännitti hieman miten onnistuisin, mutta ensimmäiseksi kokeiluksi tuli siitä tosi hyvää. Oon innostunut aika paljon kaikista superfoodeista ja haluaisin jatkossakin testailla erilaisia raakakakkuja ja muita raakaruokia! 

Porkkana Raakakakun ohje:

Pohja:
6kpl porkkanaa
400g taateleita
250g cashew pähkinöitä
puolikkaan sitruunan mehu
2tl kanelia
2tl kardemummaa
1tl raastettua inkivääriä

Kuorrute:
rasia Philadelphia tuorejuustoa
puolikkaan sitruunan mehu
2rkl kookosöljyä
1tl vanilja-aromia

Voit joko raastaa tai laittaa porkkanat kuorimisen jälkeen blenderiin. Poista taateleista kivet ja soseuta ne. Cashewpähkinöistä tehdään myös rouhetta blenderissä. Sekoita aineet keskenään kulhossa ja lisää mausteet. Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle pala leivinpaperia, jotta se olisi helpompi siirtää tarjoiluastialle. Levitä taikina 24cm halkaisijan irtopohjavuokaan tasaisesti.

Sekoita kuorrutteen aineet keskenään ja levitä kakun päälle. Sen jälkeen kakku on hyvä pitää hetken aikaa jääkaapissa ennen tarjoilua! Nauti! Itse raastoin vielä kuorutteen päälle sitruunan sekä appelsiinin kuorta koristeeksi. (Normaalisti raakakakuissa kuorrute tehdään cashewpähkinöistä, vedestä, sitruunamehusta, kookosöljystä, mutta itse kiireen takia jouduin käyttämään nopeampaa tuorejuusto vaihtoehtoa!)




keskiviikko 26. marraskuuta 2014

ViherSmoothie


Kun sain poikaystävältäni syntymäpäivälahjaksi blenderin, ( olin kuulemma hokenut niin pitkään kuinka tyhmää oli etten pystynyt tekemään smoothieita, että hänen oli ostettava sellainen minulle) olen innostunut tekemään erilaisia smoothieita hyvin paljon. Väli- tai iltapalaksi, keskellä päivää ihan muuten vain.. On ihanaa kokeilla kaikkia eri raaka-aineita ja maistella lopputulosta. Välillä tulee ihan älyttömän maukasta, toisinaan taas jokin ei vaan toimi.. Mutta siinähän niitä oppii tekemään, kun testailee mikä hedelmä/marja sopii minkäkin kanssa.

Minusta olisi aamuisin niin ihana tehdä pikaisesti smoothie, laittaa se mukaan johonkin kuppiin ja juoda bussissa matkalla töihin. Se helpottaisi aamujani paljon; ei tarvitsisi nousta niin kamalan aikaisin, kun aamutoimien lisäksi voisi napata vaan smoothien matkaan ja kävellä bussipysäkille.. Mutta kun... Asumme kerrostalossa... Ja jotenkin musta tuntuisi todella pahalta, poikaystäväni sekä seinänaapureiden kannalta, jos alkaisin aamuisin 4-5 välillä sekoittamaan melko kovaäänisella blenderillä terveysjuomiani.. Tuntuisi inhottavalta, että herättäisin muita siihen mekastukseen. Itse ainakin saattaisin hieman kimpaantua, jos joku mekastaisi aamu neljältä herättäen minut kauneusuniltani. Onko siis hölmöä ajatella näin, vai voisinko ihan hyvillä mielin aamulla ajatella itsekkäästi itseäni ja sekoittaa nopeasti aamusmoothie??

Eilen testailin hieman vihreämpää smoothieta. Ja pakko sanoa, että tällä kertaa onnistuin. Ainakin omat makunystyrät pitivät lopputuloksesta. Siitä ei tullut liian makea, eikä toisaalta kirpeäkään! 

Tässä vielä pieni tietoisku, miksi viherkasveja kannattaisi käyttää smoothieissa. Ne ovat hyviä raaka-aineita, sillä ne on todella ravinnerikkaita! Viherkasvit sisältää runsaasti ravinteita, entsyymejä sekä kuituja. Ne taas ylläpitävät energiatasoa ja saavat olon kylläiseksi. Vihreät kasvit parantavat vastustuskykyä ja ovat muutenkin hyväksi ruuansulatuselimistölle. Kannattaa siis kokeilla lempihedelmien kanssa smoothien sekaan esimerkiksi pinaattia, lehtikaalia, vuonankaalia, rucolaa.. Tummimmat viherkasvit ovat ravinnerikkaampia, eli niitä kannattaa suosia! Nyt siis jokainen vain testailemaan vihersmoothieita :P

Vihreän Smoothien ohje

1,5dl Oatlyn kaurajuomaa
1 avokado
puolikkaan sitruunan mehu
kourallinen kookoshiutaleita
vajaa kourallinen manteleita
kourallinen pinaattia
1 vihreä omena (Golden Delicious)
1 tl spirulina jauhetta
1dl soijaproteiinijauhetta



(** Spirulina on mikroskooppinen levä. Sisältää runsaasti proteiinia ja erityisesti B-vitamiinia ja beetakaroteenia sekä kivennäisaineita, kuten fosforia, magnesiumia, rautaa, kaliumia ja sinkkiä. Asteekit olivat ensimmäisiä, jotka huomasivat spirulinan voimaannuttavan vaikutuksen. ) Lisätietoa Cocovin spirulinajauheesta ja muista spirulinavalmisteista löytyy heidän nettisivuiltaan. 

Kaikki ainekset vaan blenderiin ja sekoittelee kunnes ainekset on kunnolla muussaantuneet! Kannattaa laittaa nestemäiset ainekset ensimmäisenä, jotta kovat ainesosat sekoittuvat paremmin. Sitten vaan juoma lasiin ja nauttimaan :) 

Smoothiet suositellaan pureskeltavan hitaasti, vaikka ne ovatkin nestemäisiä, sillä näin syljen entsyymit pääsevät tekemään tehtävänsä ja sulattavat smoothien paremmin!


torstai 20. marraskuuta 2014

Meikkaaminen

Rakastan meikkaamista. Se on vaan jotenkin niin kivaa pientä näpertämistä. Pidän erityisesti muiden meikkaamisesta; tietysti itsellekin erilaisten luomivärien ja muiden tuotteiden kokeilu on hauskaa puuhaa! Siinä oppii vähän näkemään, millainen meikki sopii juuri omiin kasvonpiirteisiin ja silmien sekä hiusten väriin. Ja on kiva välillä kokeilla jotain räväkämpää, ihan vain kotona niin ettei kukaan näe. 

Pienestä pitäen meikkiartistin ura oli se yksi unelmista. Oli paras hetki, kun äiti antoi meikkipussukkansa eteemme ja saimme siskojen kanssa tehdä hänelle upean prinsessameikin. Huulipunat pitkin leukaa ja poskia, luomivärit kulmakarvoissa asti ja sitä rataa! Mutta tärkeintä on, että se oli hauskaa. Ja sitä meikkaamisen mielestäni pitäisikin olla! Ei stressaavaa ja ahdistavaa, niin kuin se välillä ainakin itselle tuntuu olevan. Tuntuu, että tulee meikattua kauppaan lähtiessäkin vain sen takia, että miettii mitä muut ihmiset ajattelevat.. Onko sillä väliä? Miksi toisten mielipiteet vaikuttavat meihin niin paljon? Lähikauppaan on vain alle pari sataa metriä, joten miksi edes vaivautua meikkaamaan? Siksi koska.

Tietysti siellä on aina se pelko, että ei pidä itseään kauniina ilman meikkikerrosta, jonka naamaansa levittää.. Myönnetään. Välillä se ajatus käy pään sisällä. Toisaalta, on meikkaamisesta tullut jokapäiväinen rutiini, joka on suoritettava ihan vaikka vain sinne kauppaan menon takia ilman mitään sen kummempaa murehtimista omasta ulkonäöstään. Tämä asia sai minut kuitenkin miettimään miten paljon muiden mielipiteillä oikeasti on väliä. Ne vaikuttavat todella vahvasti ihmisiin (lue: ainakin _minuun_). Annan aivan liikaa vaikutusvaltaa ihmisten mielipiteille itsestäni. On vaikeaa pitää itseään kauniina ilman meikkiä, jos muutkaan eivät pidä. Mutta eikös jokainen ole kaunis juuri sellaisena kuin on, oli sitten meikkiä tai ei? Se on helppo sanoa muille, mutta siinä tilanteessa kun on oma napa kyseessä, onkin se jotenkin aivan äärettömän vaikeaa. Koen, että olen itserakas ja itsekäs, jos edes ajattelen itseäni kauniiksi saatikka mainitsisin sen ääneen. Sehän olisi aivan kamalaa, jos joku luulisi minun pitävän itseäni hyvännäköisenä.. 

Ja siitä pääsenkin oikeastaan koko asian pääpointiin; päivittäisen meikkaamisen ei tulisi olla SE pakollinen toimenpide, jotta uskaltaa astua kotoaan ulos ihmisten ilmoille, vaan sitä voisi pitää enemmänkin itselle nautinnollisena hetkenä, joka tehdään vain ja ainoastaan itsensä vuoksi. Sillä senhän takia sitä pitäisikin tehdä. Koska se on meistä kivaa, ja se tekee meidät ihan vähän onnellisemmiksi.  Ei anneta meikkaamisen tuoda meille liikaa paineita vaan meikataan, koska sen puuterin huiskiminen poskiin, ripsivärin siveleminen ripsiin, huulipunan levittäminen huuliin jne jne jne on vain yksinkertaisesti todella kivaa (tavalla jota miehet eivät varmaan koskaan tule ymmärtämään). Ja pääasiallisesti siksi, koska jokaisessa meissä naisessa piilee se pikkuriikkinen prinsessa. Eikö totta?


Ihanaa viikkoa kaikille prinsessoille ja ei niin prinsessoille!! xo





torstai 6. marraskuuta 2014

Tee-Se-Itse Ihonhoitotuotteet

Mulla tuppaa näin syksyn tuomien kylmien ilmojen myötä kuivumaan iho melko paljon. Varsinkin naamasta. Muualtakin kehosta tuntuu iho olevan huomattavasti kuivempi kuin kesällä. Olen koittanut jo monien vuosien ajan kaikenlaisia keinoja, joilla saisin kosteutettua ihoani paremmin. Tuntuu ettei mikään ole oikein tehonnut. Olen rasvannut päivittäin ihoa; aamuisin ja iltaisin. Vaihtanut rasvoja tuotteesta toiseen. Juonut valtavat määrät vettä, sillä sisäinen kosteutushan on tärkeintä.
Yhdellä parhaista ystävistäni on aina ollut todella pehmeä iho. Siis aivan vauvan ihon tuntuinen. Niin ihanan pehmeä! Kysyin miten hän onnistuu pitämään ihonsa niin pehmeänä ja sileänä. Hän kuulemma rasvaa sen päivittäin. Miksei minulla voi toimia päivittäinen rasvaaminen? Epäreilua.. Tietysti jokaisella on omanlainen keho ja iho, ja siihen tepsivät eri keinot. Tämä kyseinen ystäväni käy kosmetologi-alan koulua, ja hän pitää siis todella hyvää huolta kehostaan. Hän kertoi minulle yksinkertaisen kasvonaamion ohjeen, joka auttaa kosteuttamaan ihoa. Sekoittaa vain hunajaa ja kanelia! So easy! Kiitos Essi hyvistä vinkeistä, olet huippu!!!

Päätin siis kokeilla kyseistä naamiota. Sekoitin kuppiin juoksevaa hunajaa sekä jonkun verran kanelia. Hieroin naamaani ja annoin vaikuttaa noin parisenkymmentä minuuttia. Hieman kipristeli ihoa joistain kohtaa, mutta muuten tuli jotenkin tosi rentoutunut olo näinkin pienestä kotikauneushoidosta. Naamio ei kuulemma sovi herkkäihoisimmille, sillä tosissaan kaneli alkaa pistelemään hieman kasvoilla. Kun se on vaikuttanut sen 15-20min niin sitten vain pestään haalealla vedellä pois. Ja ai että miten ihanan pehmeältä iho tuntuikaan! Jeeeee. Mulla ei ole varmaan ikinä ollut näin pehmoinen iho!! Tätä naamiota aion käyttää jatkossakin! Oon ollut hieman stressaantunut tässä viimeaikoina ( osasyy siihen miksi on tullut kirjoitettua niin vähän tänne :/ ), joten se että ihan vain 20 minuutin ajan sai vain istua, rentoutua ja antaa kasvonaamion vaikuttaa, sai olon niin paljon rentoutuneemmaksi! Suosittelen :)

Elikkä ohjehan on näinkin yksinkertainen:

1 tl kanelia
1 rkl juoksevaa hunajaa



Hieman innostuin kotikonstein tehtävistä naamioista ja lähdin testailemaan, jos onnistuisin tekemään jonkinlaisen kuorintavoiteen vartalolle. No sekoitin kookosöljyä, käytettyjä kahvinpuruja sekä luonnonjogurttia. Mikä ihana tuoksu siitä tulikaan. Epäilin josko se toimisi, mutta olin kuitenkin lukenut internetin ihmeellisestä maailmasta, että kahvinpurut ovat oiva aine ihon kuorintaan. Kookosöljyn nyt tiesinkin jo olevan todella hyväksi iholle ja kosteuttavan sitä. Luonnonjogurttia lisäsin ihan vain siksi, että sitä sattui jääkaapista löytymään. En siis tiedä onko sillä minkäänlaista vaikutusta ihoon. No sitten vain kevyin pyörivin liikkein iholle hieromaan ja täytyy sano, että JES! Onnistuin. Iho tuntui ja tuoksui niin hyvältä suihkun jälkeen! Ei tarvitse kaupasta ostella kuorintavoiteita, kun parhaan sellaisen pystyy tekemään ihan itse kotona eikä tarvitse enää etsiä epätoivoisesti keinoa ihon kosteuttamiseen ja pehmeänä pitämiseen :) Tietysti jokapäiväistä rasvaamista en ole jättänyt pois! Eikun muutkin testailemaan, ja kertomaan mielipiteitänne sopiiko teidän ihollenne sama! Kuulisin mielelläni mielipiteitä :)

Ohjeet kuorintavoiteeseen:

1 rkl kookosöljyä
1 rkl luonnonjogurttia
1-2 rkl käytettyjä kahvinpuruja 


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Miksi olemme epävarmoja omasta kehostamme?

Jani Toivola jakoi nuoren 24-vuotiaan naisen kirjoittaman kirjeen hänen syömishäiriöstään. (Suosittelen lukemaan kirjeen!) Teksti herätti paljon ajatuksia ja tuntemuksia itsessäni. Ensinnäkin se sai vedet silmiini. Se sai minut surulliseksi ja kylmät väreet kehooni. Naisten kauneusihanne on aina ollut pitkä, langanlaiha, täydellisen, virheettömän ihon omaava, mutta ennenkaikkea se on vääristynyttä. 

Pystyn samaistumaan moneen lauseeseen, jotka tämä nuori nainen on kirjoittanut. Ja varmasti myös moni muukin on kokenut samanlaisia tuntemuksia. En vieläkään ole täysin sinut itseni kanssa. En pidä kasvojani kauniina ilman meikkiä. Myöskään vartaloni ei täysin miellytä. Haluaisin isommat rinnat, liiat läskit sisäreisitä pois.. Olen kuitenkin selvinnyt paljosta ja saanut kohennettua itsetuntoani näinkin hyväksi kuin se tällä hetkellä on. Lisää aiheeseen liittyvää voitte lukea tästä.
Olin täysin pohjalla ja rikki parisen vuotta sitten. Lähdin Italiaan au pairiksi. Asuin vuoden syöden pastaa, pizzaa, jäätelöä ja kaikkea ihanaa italialaista ruokaa. Kävimme paljon ulkona au pair ystävieni kanssa; alkoholi siis teki tehtävänsä ja turvotti lisää jo vehnän ja rasvan lihottamaa kehoani. Milanossa, muodin mekassa, upeiden, kauniiden, laihojen mallien rinnalla asuessa sai itsetunnon niin alas, syvimpään pohjamutaan jonne se vaan voi vajota. En ollut omasta mielestäni tarpeeksi kaunis. En tarpeeksi laiha. En mitään verrattuna upeisiin malleihin. En tarpeeksi pitkä. Olin täysi nolla. Muotiviikot saapuivat. Kaupunki kuhisi malleista ja muodin perässä juoksijoista, bloggareista, toimittajista. Ahdistuin. Itsetuntoni oli aivan palasina. En arvostanut itsessäni mitään. Sen huomasivat myös ystäväni siellä. Vuosi myöhemmin, viime kesänä tapasimme jälleen Milanossa. Au pair ystäväni olivat ällistyneitä muutoksesta, joka minussa oli tapahtunut (niin ulkomuodollisesti kuin sisäisestikin!). He muistelivat miten maassa olin viimeisinä kuukausina Milanossa asuessamme, miten surullinen olin, miten epävarma itseäni ja kehoani kohtaan. 

Mikä johtaa meidät olemaan epävarmoja omasta kehostamme? Miksi peilistä katsoo välillä jokin, jota emme halua siellä olevan? Miksi omaan kehoon ei olla tyytyväisiä? Medialla on niin suuri osuus asiaan. Lehdet ovat pullollaan photoshopattuja kuvia. Jokainen kansikuva, jokainen sivuilla oleva malli/julkisuuden henkilö/näyttelijä  omaa täydellisen, virheettomän ihon, valkoistakin valkoisemmat hampaat, täydellisen kiiltävät upeat hiukset. Kaikki on täydellistä heissä. Mutta mikä on täydellistä? Onko täydellistä se mitä meille lehdissä ja mainoksissa näytetään? Onko täydellistä ne virheettömät, muokatut vartalot? Onko se täydellistä, mikä ei ole todellista? Jopa meikittömät, naturaalit kuvat joita lehdissä on julkaistu, muokataan. Kaikki ihohuokoset blurrataan. Silmäpussit, finnit/mustapäät, juonteet ja muut "epäkohdat" poistetaan, jotta kuvasta saataisiin TÄYDELLINEN. Sellainen täydellinen, jona he haluavat pitää naisten vartalo/kehonkuvaa. Olen törmännyt niin moneen artikkeliin, joissa käsitellään kuvien muokkausta; näytetään alkuperäsiet kuvat ja muokattu, julkaistu versio. Se on järkyttävää. Nostan hattua malli Meaghan Kausmanille, joka nosti esille jutun hänen uimapuku-kuvauksistaan ja julkaistuista kuvista, joita oli rajusti muokattu. Hän oli syvästi loukkaantunut siitä, miten hänen kehoaan oli muokattu laihemmaksi pyrkien "täydelliseen" vartaloon. Hän kommentoi julkaisua näin: This morning I was extremely shocked to see that Fella Swim had uploaded a photoshopped version of Pip’s original photo to their Instagram page. They had drastically altered my body, thinning out my stomach and thighs in an attempt to box me in to the cultural ideal of beauty. Above is their version, below is the real version. My body is a size 8, not a size 4. That’s my body! I refuse to stand by and allow ANY company or person to perpetuate the belief that 'thinner is better'. All women are beautiful, and we come in different shapes and sizes! This industry is crazy!!!! It is NOT OKAY to alter a woman’s body to make it look thinner. EVER! 
Niinkuin hänen viimeiset lauseensa sanovat, kaikki naiset ovat kauniita. Olemme erikokoisia ja muotoisia. Koskaan ei ole OK muuttaa naisen kehoa laihemmaksi, IKINÄ! Koko artikkelin voit lukea täältä.

Tällaisessa yhteiskunnassa, jossa elämme, on vaikea hyväksyä itseään sellaisena kuin on. Ei ole helppoa pitää itseään kauniina, kun kauneusihanteet ovat mitä ovat. On vaikeaa pitää kurvikasta kehoa kauniina, kun lehdissä mainostetaan hammastikkuja, ja kirjoitetaan heidän kauneudestaan ja "upeista" vartaloistaan. Olen aina sanonut, että arvostan todella paljon kurvikkaita naisia, jotka ovat itsevarmoja kehostaan. Arvostan oikeastaan jokaista naista, joka on tyytyväinen kehoonsa ja arvostaa sitä sellaisena kuin on. Itsevarmuus on kaunista! Siihen minun täytyisi itsekin tähdätä. Ei täydellisyyteen, sillä mielestäni täydellistä ei olekaan, vaan tyytyväisyyteen. Hyväksyntään ja onnellisuuteen omasta itsestään. Minulla on vielä paljon tutkiskelemista ja hyväksymistä omassa kehossani, mutta alan olla jo melko lähellä.

Hyväksykää itsenne sellaisena kuin olette. Jokainen kurvi, luomi, pisama, ryppy ja osa kehossanne on osa Teitä itseänne. Ette pysty muokkaamaan tiettyjä asioita vartalossanne, joten ne on vain opittava hyväksymään. 
Esimerkiksi finnit ovat täysin normaaleja, niitä on ollut varmasti jokaisella. Ne kertovat vain toimivasta kehosta joka erittää hormoneja ja epäpuhtauksia. Ja tietysti puberteetista. Olet siis kasvava nuori. Finnejä ei kannata hävetä. Ne lähtevät kyllä ajallaan. 
Rypyt ovat merkki, no tottakai ikääntymisestä, mutta kuvastavat myös ainakin minun mielestäni kypsää, paljon elämää nähnyttä, kokenutta henkilöä. Jos ryppyjen tulo ahdistaa, kannattaa mielummin ajatella niiden jokaisen kuvastavan muistoa, jotain ihanaa hetkeä joka on tapahtunut elämässä. Mitä enemmän niitä tulee, sitä enemmän on elänyt, kokenut, nähnyt. Inhottavatkin asiat ja kehon muutokset voi muuttaa positiivisiksi, jos vain itse haluaa. Ihanaa loppuviikkoa jokaiselle! Olette kauniita xxx
Ja vielä näin loppuun kuva with #nofilter #nomakeup




lauantai 11. lokakuuta 2014

Mistä piristystä ankeaan syksyyn?


Syksy. Tämä niin kovin synkkä ja ankea vuodenaika. Sataa. On niin kamalan kylmä. Tuuli; sen viileä vimma tuntuu ihan luissa asti, kun se sujahtaa takin helman alta iholle. Pimeys koittaa aikaisemmin kuin ennen. Päivät lyhenevät aivan liian lyhyiksi. Ihmiset alkavat kaivamaan talviteloille pakattuja villasukkia ja talvikamppeita esille. Aletaan varautumaan viileneviin päiviin; talven tuloon. Juodaan teetä ja käperrytään lämpimän viltin alle sohvalle katselemaan televisiota kynttilän valossa.

Puut alkavat pikkuhiljaa riisumaan lehtiverhoansa, pudottaen värikkäät lehdet maahan. Maisema alkaa muuttua yhä synkemmäksi ja synkemmäksi. Taivas on pilvinen, puut ovat alastomia, tuuli itkee surullisesti ja ilma on kostea. Ajatus edes lähimpään kauppaan lähdöstä tuntuu hyytävältä, kun miettii sateista, synkkää ilmaa ulkona.

Monille iskee syysmasennus (itseni mukaan lukien), joka voi kestää pitkälle jopa tammikuuhun asti ennen kuin lumikinokset peittävät maan. Jos peittävät. Viime talveen viitaten, oli se melko pitkälle lumeton ja karu. Joulu ei tuntunut joululta, kun ei ollut yhtään lunta. No lapissa sentään saatiin nauttia valkeasta joulusta. Itse olen sellainen henkilö, joka ahdistuu ja masentuu auringon paisteen vähäisyydestä, siitä kaikesta valosta ja kirkkaudesta, jonka se luo ympärilleen paistaessaan. Samoin kaipaan auringon tuomaa lämpöä. En toki inhoa kylmyyttä, sillä rakastan talvea, lunta ja talvisia urheilulajeja kuten lumilautailua & luistelua. Talvi on muutenkin ihanaa aikaa, jos ja kun lumi on peittänyt kaiken valkeaksi. On niin ihanaa katsella ulos täysin valkoiseen luontoon. Ahh. Saa tehdä lumiukkoja, lumienkeleitä, mennä laskettelemaan, pulkkamäkeen ja niin edelleen. Talvi on kyllä ihana.

Ja syksystäkin saa paljon enemmän nautittua, kun ajattelee sen hieman positiivisempia puolia. Itse syysmasennusta potevana henkilönä olen yrittänyt keksiä monia piristyskeinoja, jokapäiväisen D-vitamiinin nauttimisen rinnalle. Pyöräilen oikeastaan joka aamu maanantaista perjantaihin töihin. Matkalla kotiin olen jatkuvasti katsellut keltaisia kukkia (en tiedä niiden nimeä??) ja pohtinut pitäisikö poimia niitä kotiin koristeeksi. No perjantaina sitten matkalla pysähdyin niitä poimimaan ja keräsin muitakin kasveja kimppuun, esimerkiksi pihlajan oksa marjoineen. Sain aikaan todella kivan, piristävän kimpun koristamaan olohuoneemme pöydälle. Näin syksynkin keskellä sai paljon piristyneemmäksi, kun tuolta kaiken synkkyyden keskeltä silti löytyy värejä. Suosittelen kaikille lämpimästi. Laittakaa kumpparit jalkaan ja lämpöisesti päälle. Menkää kävelylle lähimetsään tai lenkkipolulle ja saatatte yllättyä miten paljon vielä löytyy kukkia ja värikkäitä kasveja. Niistä saa oivia koristetia kotiin! Ja hymykin tulee huulille, kun on itse poiminut ja tehnyt koristeen kotiin. Säästyy rahaa ja muutenkin ainakin omasta mielestä on ihana välillä vähän näpertää jotain pientä. Siinä samalla kun lähtee tutkimusmatkalle luontoon, piristyy siinä jo jännästi raittiissa ilmassa kävellen. Spotifyssä on tyylilajit&mielentilat osiossa paljon erilaisille olotiloille tehty valmiita soittolistoja, joista löytyy näille syksyn synkille päiville useita vaihtoehtoja esimerkiksi Mood Boost, Autumn Acoustics jne. On paras fiilis välillä vain rauhoittua kotona, laittaa joku fiilistä parantava soittolista soimaan, kynttilät palamaan ja vain rentoutua. Tai vaihtoehtoisesti hieman melankolisempia akustisia balladeja. Tuntuu syksykin ihan pikkuisen paremmalta. Ei siis masennuta syksyn kylmyydestä ja sateisuudesta, vaan koitetaan tuoda sen hyviä puolia esiin! Ei tunnu nämä muutamat kuukaudet ennen joulua ja talvea niin kamalilta ja pääsee niistä hymyissä suin läpi!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Kyllä tämä syksy vielä tästä. Nyt vaan lenkkipoluille keräämään omannäköisensä kimppu kotiin koristamaan ja mood boost soittolistat Spotifystä raikaamaan!! xxx





tiistai 7. lokakuuta 2014

Ystävyys

Ystävyys. Side kahden ihmisen välillä. Tunne, että on tärkeä jollekulle toiselle. Tieto siitä, että on jollekin se henkilö, kenelle puhua mistä tahansa; niin murheista kuin onnen hetkistä. Ja toisinpäin; että elämässä on se joku, kenelle itse avautua. Henkilö, jonka tietää olevan lähellä, vaikka todellisuudessa oltaisiin kymmenien, satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Silti, tietää sisimmässään, että se henkilö tulee aina olemaan lähellä sydäntä. Sitä on ystävä.


Ystäviä on monenlaisia; on parhaita ystäviä, vain ystäviä, poika/tyttöystäviä, työystäviä ja niin edelleen. Elämä muuttaa ihmisiä ja vie heitä mukanaan. Niin siis ystäväpiiritkin muuttuvat elämän pyörteissä. Itse olen huomannut, että nuorempana tärkeää oli saada paljon ystäviä. Vertailtiin kenellä oli eniten ystäviä Facebookissa. Ja silloin tietysti tuli tutustuttua paljon uusiin ihmisiin niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Monista saattoi tulla hyviä ystäviä, osasta vain tuttuja, joille moikattiin kun jossain törmättiin. Vanhempani usein sanoivat minulle osaisinko olla hetkeäkään paikallani. Osaisinko hetkeksi edes rauhoittua ja viettää aikaa kotona? Se oli energisenä nuorena vaikeaa, kun kokoajan piti juosta paikasta toiseen tapaamaan lukuisia kavereita. Toisaalta on hyvä olla sosiaalinen. Vanhempieni mielestä ehkä liiankin sosiaalinen ja menevä. Muistan, kun he sanoivat minulle: Kannattaisi jo nyt miettiä, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä, sillä vanhempana niitä ei tule olemaan samalla tavalla kuin nyt. Silloin on hyvä että on muutama todella hyvä ystävä, kuin monta ei niin hyvää.  Eihän sellaista teininä kuunnellut, vaan oltiin sitä mieltä, että kaikkien kanssa ollaan ystäviä vielä vanhempanakin. No kävikö niin todellisuudessa?


Näinkin vanhalla 21-vuoden iällä alkaa pikkuhiljaa huomaamaan, että kaveripiirit pienenevät. Ystäviä on silti aikalailla saman verran Facebookissa kuin nuorempanakin, sillä siellähän ne ovat pysyneet kaikki nämä vuodet. Kuitenkin niitä hyviä, itselle läheisiä ystäviä alkaa olemaan vähemmän. Ja ehkä ihan hyvä niin. On muutamia todella hyviä ystäviä, joihin todella luottaa, joille kertoa kaikki salaisuudet. Kyllä sitä nuorempana kun monelle parhaalle ystävälle kertoi salaisuuksia, saattoi huomata että pian niistä tiesi moni muukin, kuin ne henkilöt joille oli alunperin avautunut. Siksi on siis hyvä pitää jotkut asiat vain niiden tiettyjen ihmisten piirissä.


Nuorempana sillä ei niinkään ollut väliä kuka oli paras ystävä, vaan kaikkia piti lähes samanarvoisina. Nykyään kuitenkin itsellä on täysin eri käsitys hyvästä ystävästä ja vain ystävästä/kaverista. Olen itsessäni huomannut paljon muutoksia suhtautumisessani ystäviin ja tuttuihin ympärilläni. Myönnän sen, että olen ollut melko töykeä joskus ihmisiä kohtaan joista en niin pitänyt. Ja monet oman elämän menneisyyden tapahtumat suurilta osin vaikuttivatkin siihen (siitä voitte lukea hieman lisää tästä) miten olen käyttäytynyt ihmisiä kohtaan. Olen huomannut, että olen paljon positiivisempi ja ystävällisempi ihmisille. Jos vastaan tulee joku vanha tuttu kaupungilla, tervehdin hymyillen heitä, vaikka meillä olisikin menneet sukset ristiin joskus. Asiakaspalvelutyö on suurilta osin vaikuttanut yleiseen suhtautumiseen muihin henkilöihin. Asiakasta on kohdeltava hyvin, heille on hymyiltävä, oltava kohtelias, auttavainen jne. Jollain tapaa omalla kohdalla tuntuu, että se on tarttunut omaan elämäänkin. Näin siis on kohdeltava ystäviäkin. En tiedä miten muut ihmiset kokevat sen, ja onko tämä vain ajatus oman pääni sisällä. Minusta vain tuntuu, että olen muuttunut hieman paremmaksi ihmiseksi kasvaessani.

Olen oppinut arvostamaan ystäviäni enemmän. Yritän parhaani mukaan kertoa heille miten tärkeitä he minulle ovat. Nyt kun olen muuttanut toiselle paikkakunnalle, on ollut vaikeaa, kun ei pääse näkemään parhaimpia ystäviään niin paljon. Sitä tajuaa miten paljon he oikeasti merkitsevät itselleen. Ei sitä välttämättä ennen ole tajunnut, kun on voinut melkeinpä joka päivä mennä yhdessä kahville tai lenkille. Erossa olo on opettanut, että hyvät ystävät saattavat olla kaukana, mutta silti he ovat aina sydämessä ja mielessä. Heitä ikävöi paljon, ja kun taas heidät tapaa on se maailman paras hetki. Ja se on myös opettanut, ketkä ovat niitä todellisia ystäviä. Monia ihmisiä on kadonnut elämästä vuosien mittaan. Välillä harmittaa, kun joku ihminen ei olekaan enää osana elämää, niinkuin joskus oli. Mutta niin se elämä vain menee. Kun jokainen lähtee kulkemaan omia teitään, ne useasti erkanevat siinä samalla. Joku saa lapsen, toinen alkaa seurustelemaan. Joku muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan (tai poikaystävän perässä, niinkuin itselle kävi), osa lähtee ulkomaille vaihtoon, töihin tai aupairiksi. Jokainen lähtee tekemään niitä asioita joita rakastaa. Ja silloin ystävät saattavat hetkeksi unohtua, jäädä toissijaiseksi. Mutta silti tiedän monista henkilöistä, joille on tapahtunut iso muutos elämässä, joka on vaikuttanut heihin suuresti, että he silti ovat siellä. Ja kun suuri elämänmuutos on laantunut, he ovat itsekin päässeet jaloilleen, tapaamme taas ja ovat asiat aivan niinkuin ennen. On ihana huomata, että on näitä henkilöitä elämässä, joita näkee harvemmin. Joiden kanssa ei välttämättä ole pitkiinkään aikoihin tekemisissä. Mutta kun sen henkilön näkee pitkien aikojen jälkeen, tuntuu kuin ei olisi oltu erossa oikeastaan ollenkaan. Että kaikki on niinkuin ennen, ei ole kiusallista, voi piereskellä ja kaivaa nenää sen henkilön seurassa. Olla täysin oma itsensä, eikä tarvitse tuntea oloansa tyhmäksi.

Ja jos siis olen unohtanut mainita, niin kaikki ihanat ystäväni: Olette aivan mahtavia, ja oon niin onnellinen, kun mulla on teidänkaltaisia ihmisiä mun elämässä. En olis mä ilman teitä, enkä tiedä mitä tekisin, jos en olisi ikinä tutustunut teihin. Niinkuin psykologit sanovat, jos ystävyys kestää yli seitsemän vuotta, kestää se koko elämän. <3

Pitäkää huoli väleistä ystäviinne, sillä niitä oikeasti tarvitsee! Ihanaa viikkoa kaikille! xx

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

APUA


Nyt täytyy kyllä sanoa, että voi ei! Oon ollut täysin koomassa. Töissä käynnin ohella on tullut vain nukuttua, löhöttyä, katsottua telkkaria. Ei oo jaksanut tehdä mitään, ei oo ollut oikeen inspiraatiota kirjoittamiseenkaan. Niin paljon on tapahtunut tässä varmaankin kuukauden aikana, jona en ole saanut julkaistua yhtäkään postausta blogiini. Monen monta luonnosta olen alottanut kirjottamaan, mutta luonnoksiksi ne ovatkin jääneet parin lauseen jälkeen. Ajattelin, että paras tapa päästä taas kirjoittamisen makuun ja saada teidät ajan tasalle on kertoa viimeaikaisista puuhistani Instagramin avulla. Sitä on tullut tässä kuitenkin säännöllisesti käytettyä.
On niin helppo vain napata kuva, muokata sitä hieman, laittaa pari tägäystä ja that's it! No nyt siis kuvia ja muutamat sanat mitä kuvaan liittyy..


>>All you need is red lipstick, eikös se näin ole? Sain rakkaalta ystävältä ihanan syntymäpäivälahjan<<
>>On ihanaa herätä aamulla 4.15 ja lähteä pyryttävään säähän pyöräilemään töihin, No ainakin virkistyy!<<
>>Uutta karvaturria ulkoiluttamaan. Mitä pidätte uudesta takistani? :) <<
>> Viime lauantaiset tuparit/omat 21v. syntymäpäivät hieman etuajassa(virallisesti huomenna!!) <<

>> Pakollinen skumpan avaus-kuva parvekkeelta! Oli muuten hyvää :P <<
>>Tupari/synttärijuhlien menu!! Koko aamupäivä näitä Emilian &Hennin kanssa väsättiin, Kiitos avusta tytöt<3 <<
>> Rakastan sisustamista ja tällä kertaa tuli ostettua parit kukat koristeeksi<<
>>Mulla oli todella ihana päivä ja päätin ikuistaa sen kameralle H&M:n sovituskopissa<<

>>Tilaamani kengät tulivat juuri ajoissa viikonlopun juhlia varten! Rakastuin näihin flatform kenkiin heti!!<<
>>Tämä vain on niin totta! Ole aina oma itsesi, paitsi jos voit olla Beyoncè!!<<
>>Hiukseni olivat menneet tosi huonoon kuntoon, joten kävin kampaajalla ja 15cm lähti tukkaa<<
>>Throwbackthursday, vielä kun oli pitkät hiukset.. <<
>>Mikä on sen ihanampaa kuin lähteä tekemään treeniä auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta!!<<
>>Käytiin poikaystäväni kanssa herkuttelemassa Amarillossa! Hyvää oli!<<
>>Punainen huulipuna on mun ehdoton lemppari!!<<
>>Muistoja viime vapulta Rukan Wappulounaalta! Mahti reissu<<

>>Kerrankin tuli hyvä natural meikki.. Ehkä musta vielä joskus tulee makeupartist!!!!!<<
>> Pakko saada tämä! Vielä mä sen käyn ostamassa. Tekstihän pitää täysin paikkaansa!<<
>>Siivouspäivän jälkeen on hyvä ikuistaa se kuvalle, kun seuraavana päivänä on jo superkaaos<<
>> #quoteoftheday from @rmdrk Instagramissa. Hän julkaisee todella ihania tekstejä, joita muun muassa Pretty Little Liarsin näyttelijätkin useasti jakavat profiileissaan!<<

>>Päivän asukokonaisuus sisälsi uuden karvatakin, huopahatun ja mustat nilkkurit. What do you think?<<
>>Päätin hieman skräpätä ja neljä taulua tuunasin meidän olohuoneen seinälle. Tässä yksi teksteistä, joita ne sisälsivät<<
>>Ihana viikonloppu Lahessa vietetty näissä maisemissa! Ahhh<3 <<
>>Elämäni ensimmäiset rapujuhlat! Ja ehkä viimeisetkin, jos miettii seuraavan päivän olotilaa.. Heh<<
>>Vuosipäiväkuva! Ollaan molemmat tosi onnellisen näköisiä eikö ollakin? :D <<
>>Välipalaksi rahkaa karhunvatukoiden, mantelirouheen ja vadelma-mehukeiton kanssa. Nams!!<<
>>Ihanan alakerran kukkakauppamme edusta. Oli pakko saada kuva siinä! <<
>>Rakas ystäväni täytti 21 vuotta ja muistin häntä kuvalla ja tekstillä! Olet ihana Heljä<3 <<
Tällaista normaalia elämää olen elänyt. Ei siis mitään niin kovin kummoista ole tapahtunut! Mä lupaan ottaa itseäni kirjoittamisen suhteen niskasta kiinni!! Eihän tällaisia kuukauden taukoja vaan voi pitää. Ei se oo sallittua!! Nyt lähdetään etsimään mulle uutta talvitakkia, tulevien paukkupakkasten varalle. Johan täällä Jyväskylässä on ollut asteet nollassa ja luntakin satanut.. En mä oo vielä valmis sulle Talvi. Voisitko odottaa vielä muutaman viikon ennen kun tuut lopullisesti peittämään maan valkeaksi?? Olisitko niin kilttiiiiii?

Ihanaa viikkoa vaan kaikille!!